a

Lifestyle-sivusto Oisa on tarkoitettu meille, jotka haluamme tehdä arjesta itsemme näköistä ja hyvinvoinnista hiukan hauskempaa. Oisa on aikaa omille jutuille.

Yrittäjäystävä: tilaa TÄSTÄ vinkit sisältömarkkinointiin ja ennakkotiedot Oisan kuumimmista kampanjoista yrityksille - uutiskirje, jonka aidosti haluat lukea!

Minimalisti vai pummi?

Viikko sitten kirjoitin minimalismista ja pohdin hieman omistettavien vaatteiden määriä. Olin myös aikeissa tehdä vaatekaapilleni kevätsiivouksen ja laskea vaatteitteni tarkan määrän. Tällä hetkellä olen kuitenkin reissun päällä ja menee vielä muutama päivä, ennen kuin pääsen avaamaan vuokrakaksioni oven.

Olen etätyöntekijänä tottunut reissaamiseeni ja niin ovat tottuneet läheisenikin. Viimeisen parin vuoden aikana olen viettänyt useita viikkoja äidin, isän ja eri ystävien luona ympäri Suomea. Aina tietenkin koirat mukana. Olen kokemukseni perusteella jo melko hyvä pakkaamaan riittävän määrän vaatteita ja tavaroita mukaan. Kyläpaikoissani pääsen yleensä pesemään pyykkiä ja läheiseni ovat jo tottuneet tietynlaiseen lainailuuni. Silti välillä mietin, missä menee minimalistisen elämäntavan ja pummaamisen raja?

Reissunaisen matkalaukku

Lähtiessäni viikon matkalle tiesin, että yöpyisin äitini sekä kolmen eri ystäväni luona. Pakkasin reissua varten minirinkkaani mukaan:

läppäri + johto + usb -johto

2 takkia

2 paria kenkiä
1 pitkähihainen

4 paria sukkia ja alusvaatteita

2 t-paitaa

1 mekko

meikkipussi

hammasharja

hiusharja

En esimerkiksi pakannut mukaani hiustenhoitotuotteita, pyyhkeitä, hammastahnaa tai koiranruokaa. Aioin hyödyntää äitini apajia ja näin olen tehnytkin. Lisäksi äitini lainasi t-paitaa pyykkipäivänä ja villasukkia vetoisana iltana. Ystäväni luona yökyläillessä pärjäsin hammasharjalla ja lenkillä toisen kaverini kanssa käytimme koirien juoma-astiana einesruuan muoviastiaa.

Pienempikin vaate- ja kenkämäärä olisi riittänyt, mutta olin luvannut lähteä ravintolaan, joten hippasteluosasto oli jokseenkin välttämätön. Lisäksi pakkasin mukaan sukkia, jotka näyttivät olevan kohta roskakorin tarpeessa. Olen pärjännyt loistavasti pienellä tavara- ja vaatemäärällä, eikä kukaan ainakaan toistaiseksi ole kokenut lainailuani kielteiseksi, vaan luonnolliseksi. En ole joutunut matkan aikana ostamaan (ruuan lisäksi) yhtään mitään. Tänään kävin itseni kanssa pitkän keskustelun siitä, ostaisinko sukkahousut ja loppujen lopuksi tulin siihen tulokseen, että ne tuottaisivat minulle arvoa. Pilkun jälkeen pihalla ei ehkä enää tuntuisi kesäinen lämpöiseltä, eikä vilustuminen ole vaihtoehto.

Vaikka olen kovalla kädellä kuluttanut läheisten vaatekaappeja, en silti tunne itseäni pummiksi. Jos ihmiset eivät tahdo lainata, heidän ei tarvitse. En koskaan kinu, enkä painosta mihinkään. Itse koen sen niin, että muut ihmiset tuntevat olonsa hyväksi, kun voivat olla avuksi. Lisäksi he ymmärtävät, että junalla kulkevan, kahta koiraa taluttavan reissaajan tuskin edes kannattaa pakata kahta matkalaukullista täynnä pyyhkeitä ja suoristusrautoja.

Silti olen sitä mieltä, että vaikka kulkisin autolla tai teleportilla, en pakkaisi enempään tavaraa mukaani. Reissun päällä oleminen on omalla tavallaan aina hiukan stressaavaa, ja se, että muistan MITÄ minulla on pakattuna mukaani, tekee elämästäni helpompaa. Kun minun ei tarvitse keskittyä siihen, että kiireessä pakkaamani seitsemäntoista vaatekappaletta eivät sovi yhteen, voin sen sijaan keskittyä matkani tarkoitukseen: perheeseeni ja ystäviini.

Vinkkinä muillekin matkalaisille! Oisan oma Priska kirjoitti jutun pakkaamisesta pidempien reissujen varalla: https://oisa.fi/matka-tulossa-parhaat-vinkit-pakkaamiseen/

Emma Ketonen

Arkimaakari on mukavuudenhaluinen minimalisti, luova liikkuja ja rakkaan työn raataja, joka pyrkii löytämään nostetta ja säihkettä sieltä mistä muut kutsuvat harmaaksi arjeksi. Miksi? Koska Tylsä on uusi musta!

Kommenttia:

  • Ärsytys

    15/05/2018 14:43

    Vaatteiden ym lainaaminen ystävilleni on ok, jos siitä on ollut puhetta etukäteen tai jos siihen tulee jokin äkillinen syy, mutta se että joku tulee luokseni sillä oletuksella että no sieltä kyllä löytyy lainaksi kaikkea, saati sitten lainailee ja kokeilee vaatteita/meikkejä tyyliin ilmoituksella ”mä kokeilin sun ripsaria” – se on pummimista. En myöskään siedä niitä ystäviä jotka ovat aina tulossa kylään tyhjin käsin mutta syövät kyllä kaapin tyhjäksi ilman mitään vastavuoroisuutta – pummimista sekin. Aikuinen, joka matkustaa koirien kanssa ja olettaa muiden ruokkivan koirat… Hmm? Vapaamatkustajan elämä on varmasti mukavaa mutta en olettaisi lähipiirin olevan asiasta samaa mieltä. En sano että blogin kirjoittaja on välttämättä kuvailemani lainen, mutta tuttavistani löytyy pari tällaista hlöä ja heidän visiittinsä jos joku syö energiaa.

Jätä kommentti