a

Lifestyle-sivusto Oisa on tarkoitettu meille, jotka haluamme tehdä arjesta itsemme näköistä ja hyvinvoinnista hiukan hauskempaa. Oisa on aikaa omille jutuille.

Yrittäjäystävä: tilaa TÄSTÄ vinkit sisältömarkkinointiin ja ennakkotiedot Oisan kuumimmista kampanjoista yrityksille - uutiskirje, jonka aidosti haluat lukea!

Miksi uudet rutiinit ovat haasteellisia?

Oletko joskus yrittänyt luoda itsellesi uusia rutiineja ja epäonnistunut? Moni meistä tuskailee muutoksen ja uusien rutiinien muodostamisen kanssa, joten et ole yksin. Jotta uusien rutiinien ottaminen osaksi omaa elämää helpottuisi, on hyvä ymmärtää pahimmat sudenkuopat, jotta niitä osaa välttää. On nimittäin olemassa monia syitä, miksi rutiinien luominen epäonnistuu tai niistä ei onnistuta pitämään kiinni pysyvästi.

Kun ymmärrät miksi uudet rutiinit eivät tartu osaksi jokapäiväistä elämää, pystyt katsomaan koko prosessia eri tavalla.  Rutiinin muodostamisessa on seitsemän psykologista periaatetta. Kun tiedostat nämä periaatteet arjessasi, pystyt ohjaamaan omaa toimintaasi helpommin uuden rutiinin kannalta positiiviseen suuntaan.

PÄÄTÖSVÄSYMYS

Eräässä tutkimuksessa vankien ehdonalaisvapautukseen vaikutti yllättäen rikoksen laadun ja tuomion pituuden sijasta se, mihin aikaan päivästä päätös tehtiin. Mitä myöhemmin päivästä vanki pääsi tuomarin eteen, sitä todennäköisemmin hänelle ei myönnetty oikeutta ehdonalaiseen. Tuomari ei tehnyt tätä tietoisesti, vaan kärsi niin sanotusta päätösväsymyksestä. Päivän kuluessa tuomari alkoi väsyessään mennä sieltä, mistä aita oli matalin ja missä oli nähtävissä vähiten vastustusta.

Samaan tapaan mekin teemme pieniä ja isompia päätöksiä pitkin päivää. Kun alamme väsyä, etsimme luontaisesti oikoteitä ja helpompia tapoja hoitaa asiat. Saatamme esimerkiksi kirjoittaa tunnekuohussa vastauksen negatiiviseen työsähköpostiin, sillä harkitun ja rakentavan vastauksen kirjoittaminen vaatisi enemmän keskittymistä ja hiomista. Syömme pikaruokaa, koska emme jaksa tai ehdi käyttää aikaa terveellisen aterian valmistukseen, tai ostamme hetken mielijohteesta jotain kallista, joka romuttaa koko kuukauden budjetin. Samaisesta väsymyksestä voi seurata myös se, ettei tee yhtään mitään, mikä johtaa turhaan vitkutteluun ja asioiden siirtämiseen aina seuraavaan päivään.

Vaikka haluamme pitää vaihtoehdot monissa asioissa avoimina, kostautuu se usein niin, ettemme tilanteen tullen osaa päättää ja valitsemme helpoimman reitin eteenpäin. Rutiinit vähentävät päätösten määrää, jolloin päätösväsymystä ei synny, ja on helpompi toimia kohti omaa tavoitetta.

 

Oisa - Hyvinvointi - Rutiinit

 

KOGNITIIVINEN KUORMITUS

Tämä kuulostaa kovin tieteelliseltä, mutta yksinkertaisuudessaan sillä tarkoitetaan sitä ponnistuksen määrää, jonka työmuistimme tekee tietyn asian eteen. Mitä enemmän joudumme ajattelemaan tietyn asian tekemistä tai hoitamista, sitä vähemmän energiaa jää itse asian tekemiseen. Kognitiivisen kuormituksen määrä on pieni, kun tehtävä ei vaadi suuria ponnisteluja. Esimerkiksi yhteenlasku 2+2 ei aiheuta yhtä suurta kognitiivista kuormaa verrattuna monimutkaisen algoritmin ratkaisemiseen.

Jokaisella meistä on eri kognitiivinen kapasiteetti, joka kuormittuu eri tavoin. Oppiessamme uusia asioita, kognitiivinen kuorma niiden suhteen pienenee. Esimerkiksi lapsi, joka vasta opettelee laskemaan, joutuu käyttämään enemmän kapasiteettia verrattuna aikuiseen, jolle sama laskutoimitus on jo lastenleikkiä. Rutiineihin tämä vaikuttaa juuri oppimisen kautta: mitä useammin toistat toivotut rutiinit, sitä nopeammin kognitiivinen kuormitus laskee ja aikaansaaminen helpottuu.

TAHDONVOIMAN LOPPUUNPALAMINEN

Tahdonvoimaa voidaan verrata lihakseen. Samaan tapaan, kuin lihakset väsyvät treenatessa, myös tahdonvoima uupuu tiukassa paikassa, ellei sen anna palautua. Tahdonvoiman määrän on tutkittu vähenevän päivän mittaan, joten ei ole sattumaa, että aloitamme aamun täynnä tsemppiä, mutta repsahdamme aina iltaa kohti. Tämän vuoksi kannattaakin aloittaa uusien rutiinien luominen asia kerrallaan. Näin omaa tahdonvoimaa voi säästellä pitkin päivää, eikä se kulu niin nopeasti loppuun monen asian kanssa samanaikaisesti pinnistellessä.

Suositus on keskittyä yhteen asiaan, kunnes siitä on muodostunut aito rutiini. Sen jälkeen voi siirtyä seuraavaan, mutta edelleen niin, että keskittyy luomaan yhdestä asiasta kunnollisen rutiinin kerrallaan. Tämän tyyppinen toiminta vahvistaa mahdollisuuksia onnistua toivottujen rutiinien muodostamisessa pysyväksi osaksi elämää. Rutiineissa ei ole oikotietä onneen, vaan hiljaa hyvää tulee, kuten sanotaan.

”IHAN SAMA” -EFEKTI

Vaikka meillä riittäisi kuinka paljon tahdonvoimaa tahansa, kaikille tulee eteen notkahduksia ja repsahduksia. Emme voi välttyä takapakeilta, mutta avain onnistumiseen on siinä, kuinka repsahduksiin reagoi. On olemassa kaksi vaihtoehtoa: ota oppia ja palaa takaisin rutiiniin tai heitä homma plörinäksi.

Esimerkiksi: olet vannonut pitäväsi puoli vuotta herkkulakkoa ja erehdyt syömään yhden suklaapalan. Tuosta yhdestä suklaapalasta voi seurata ”ihan sama” -efekti, minkä seurauksena syöt saman tien koko suklaalevyn, kun kerran repsahdit. Ja koska se suklaalevykin nyt meni, niin miksei voisi syödä vähän jäätelöä vielä päälle, kun kerran aloitettiin. Usein toistelemme edellä mainitun kaltaisessa tilanteessa itsellemme, että maanantaina aloitamme sokerittoman elämän uudella tarmolla. Lopulta kuitenkin luovumme koko hommasta, sillä alamme kokea, ettei meillä riitä tahdonvoimaa sen saavuttamiseen.

 

Oisa - Hyvinvointi - Rutiinit

 

APINAN MIELI

Apinan mieli on buddhalainen termi, jolla tarkoitetaan levotonta, arvaamatonta, oikukasta, epäjohdonmukaista, hämmentynyttä, päättämätöntä ja hallitsematonta. Apinan mieli voi hankaloittaa rutiineissa pysymistä. Usein käy niin, että jonkin asian ajatteleminen saa ajattelemaan jotain siihen liittyvää asiaa, mikä taas väläyttää uuden asian mieleen ja niin edelleen. Lopulta teet jotain aivan muuta, kuin mitä olit alun perin tekemässä.

Olet esimerkiksi päättänyt tehdä joka aamu viiden minuutin meditaation ennen päivän aloitusta, mutta päätät nopeasti tarkistaa Facebook-viestit ennen sitä. Huomaat feedissä mielenkiintoisen artikkelin, jota alat lukea. Artikkelia lukiessa muistat, että kaupasta pitää hakea lisää kahvia ja kiiruhdat keittiöön katsomaan, mitä muuta kauppalistalle pitää muistaa laittaa. Yhtäkkiä huomaat, että viiden minuutin meditaatio jäi vain kauniiksi ajatukseksi, kun harhauduit tekemään kaikkea muuta. Tiedostamalla tilanteet, joissa apinan mieli puskee pintaan, pystyt nitistämään sen jo ennen sen saapumista. Näin rutiineista kiinni pitäminen helpottuu huomattavasti, kun pystyt keskittymään aina yhteen asiaan kerrallaan.

MULTITASKAUKSEN KIROUS

Nyky-yhteiskunta hehkuttaa multitaskausta maagisena keinona saada asioita aikaan. Usein ihmiset, jotka ovat hyviä multitaskaamaan, ovat siitä ylpeitä, sillä he saavat näennäisesti paljon asioita aikaan. Sanomme näennäisesti, sillä todellisuudessa multitaskaamalla saa vähemmän aikaan, kuin keskittymällä yhteen asiaan kerrallaan. On toki olemassa poikkeuksia sääntöön: voit esimerkiksi kuunnella äänikirjaa tai podcastia siivotessa tai lenkkeillessä. Mutta usein keskittymistä vaativat tehtävät on tehokkaampi hoitaa ilman multitaskausta.

Saatat esimerkiksi kuunnella äänikirjaa aamukävelyllä koiran kanssa, sillä tutulla lenkkireitillä suunnistus ei vaadi keskittymistä, vaan voit uppoutua äänikirjan maailmaan. Jos taas yrität saada valmiiksi opintoihin vaadittavaa esseetä tai ratkaista matemaattista ongelmaa, äänikirja haittaakin yhtäkkiä keskittymistä. Positiivisten rutiinien kehittämisen on tarkoitus parantaa elämänlaatua ja tehdä rutiineista luonnollinen osa omaa elämää. Jos rutiineja joutuu vuosienkin jälkeen tekemään hampaat irveessä ja pakotetusti, on hyvä pysähtyä ja miettiä, voisiko joku toinen reitti olla parempi.

Keskity siihen asiaan, jota olet kulloinkin tekemässä. Poista mielestäsi ja ympäriltäsi häiriötekijät, jotta voit keskittyä täysillä päättämääsi asiaan. Jos esimerkiksi leikit lasten kanssa, laita puhelin pois ja ole tilanteessa aidosti läsnä. Voit asettaa itsellesi aikarajan, sillä kun tiedät, kauanko sinun tulee keskittyä tiettyyn asiaan, taakka ei tunnu liian suurelta, vaan voit nauttia tilanteesta. Ehdit kyllä katsoa viestit ja tehdä muita juttuja myöhemminkin. Saat enemmän aikaan, kun keskityt sataprosenttisesti siihen, mitä kulloinkin teet. Läsnäolo parantaa taatusti myös ihmissuhteita.

 

Oisa - Hyvinvointi - Rutiinit

 

MUISTA PALAUTUA

Kuinka usein varaat itsellesi aikaa palautua? Jos vastauksesi on ”joskus” tai ”mitä palautuminen on”, olet pulassa. Palautuminen ei ole laiskottelua, vaan tärkeä osa hyvinvointiamme. Jokainen meistä palautuu omalla tavallaan: joku nauttii sohvalla makoilusta ja lukemisesta, toinen metsälenkistä ja kolmas nokosista ilman kiirettä herätä.

Nykypäivän tietotulvassa aivomme ovat jatkuvasti viritettyinä, eivätkä aina osaa hiljentyä silloinkaan, kun palautumiselle olisi sopiva hetki. Kun aivomme ylikuormittuvat, kykymme prosessoida uusia asioita hidastuu. Moni tahkoaa ylitöitä, täyttää kalenterin harrastuksilla ja suorittaa elämää, minkä ehtii. Lepääminen koetaan laiskotteluna, mikä on nyky-yhteiskunnan mukaan pahe. Todellisuudessa tarvisemme kaikki säännöllisiä hengähdyshetkiä – jopa enemmän, kuin ymmärrämmekään.

Vaikka aikataulut ovat osa päivittäisiä rutiineja, on joskus hyvä antaa aikataulujen olla ja ottaa itselle hetki ilman kiirettä. Ihminen ei ole kone. Palautuminen parantaa motivaatiota ja keskittymiskykyä, antaa energiaa olla tehokas ja luova sekä vahvistaa suorituskykyä. Joskus on siis hyvä tehdä hetkellisesti vähemmän, jotta voi saavuttaa pidemmällä aikavälillä enemmän. Kun mietit rutiineja, jotka haluaisit osaksi päivittäistä elämääsi, muista jättää tilaa myös palautumiselle – tai vielä parempi, tee palautumisesta osa päivittäistä rutiiniasi!

 

Vapaasti käännetty ja muokattu artikkelista: Psychology of Daily Routines (or Why We Struggle with Habits)

Oisa Lifestyle

Lifestyle-sivusto Oisa on tarkoitettu meille, jotka haluamme tehdä arjesta itsemme näköistä ja hyvinvoinnista hiukan hauskempaa. Oisa on aikaa omille jutuille!

Kommenttia:

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.