a

Lifestyle-sivusto Oisa on tarkoitettu meille, jotka haluamme tehdä arjesta itsemme näköistä ja hyvinvoinnista hiukan hauskempaa. Oisa on aikaa omille jutuille.

Yrittäjäystävä: tilaa TÄSTÄ vinkit sisältömarkkinointiin ja ennakkotiedot Oisan kuumimmista kampanjoista yrityksille - uutiskirje, jonka aidosti haluat lukea!

Oisa - Elämäni sisältöä - Tatuointi

Kun kuono jätti jäljen sydämeen

Want to read this post in English? Click here!

Muistan aina, kun kävimme kasvattajan luona valitsemassa meille koiranpentua. Istuimme kahvilla ja juttelimme pennusta, kun kiinnitin huomiota kasvattajan käsivartta koristavaan tatuointiin, jossa oli westien muotokuva. Kasvattaja huomasi katseeni ja kertoi, että kyseessä oli hänen ensimmäinen westiensä. Naisella nousivat kyyneleet silmiin, kun hän puhui edesmenneestä koirastaan, jota kukaan toinen ei voisi korvata. Hän sanoi, että joku päivä mekin vielä ymmärtäisimme tarkalleen, mistä hän puhui. Joskus meidänkin elämään siunaantuisi se koira, joka tassuttelisi ainutlaatuisella tavalla sydämeen. Kotimatkalla pohdin, että jos joskus ottaisin tatuoinnin, ei se taatusti olisi koirastani. Mutta kuinkas sitten kävikään kuusi vuotta myöhemmin?

Oisa - Elämäni sisältöä - Tatuointi


Vaikka kyseessä ei ole ensimmäinen tatuointini, on se ensimmäinen näin näkyvällä paikalla oleva. Tatuointi näkyy aina, jos paidassa on vähänkään lyhyemmät hihat. Moni on ihmetellyt, miksi koira on tatuoitu käteeni ”väärinpäin”. Loogisempaahan olisi ollut niin, että koira katsoo kohti maailmaa. Mutta en minä maailmaa varten tätä tatuointia ottanut, vaan itseäni. Minusta on ihanaa, kun tutut kolmiokorvat kurkistavat paidan hihan alta ja välillä voi katsahtaa silmiin, jotka muistuttavat, ettei elämä ole niin vakavaa. Että joskus on ihan okei painaa kuono vasten toisen kaulaa, huokaista syvään ja olla vain ilman kiirettä mihinkään.

Oisa - Elämäni sisältöä - Tatuointi
KUVA: Mainoskuvaamo Heinonen

Koirani on kuusivuotias, ja toivon, että saan nauttia sen seurasta vielä vuosia. On kuitenkin ihana tietää, että tuo rakas karvakuono kulkee aina mukana – sittenkin, kun se vaikea eron hetki tulee ja on aika päästää toinen menemään. Nyt aiomme kuitenkin nauttia elämästä, pitkistä kävelylenkeistä, yhteisistä halihetkistä ja siitä, että kuusi vuotta sitten katseemme kohtasivat pentulaatikon äärellä. Silloin valitsimme juuri toisemme, ja minun sydämeeni tassutteli se ainutlaatuisen erityinen koira, josta kasvattaja kahvipöydässä puhui.

Priska Autio

Elämäni sisältöä on aito ja elämännäköinen hyvinvointiblogi. Kirjoittaja on Keski-Suomen, Teksasin ja Pirkanmaan kautta vaasalaistunut yrittäjä ja armoton haaveilija. Positiivinen herkkis, joka nauttii kuntoilusta, kauniista asioista ja kirjoittamisesta sekä kärsii ennenaikaisesta kolmenkympin kriisistä.

Ei kommentteja

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.